Avoin kirje Latvian arkkipiispa Vanagsille

From the Archdeacon of Germany and Northern Europe
The Venerable Mark Oakley

20. syyskuuta 2006

Arkkipiispa Janis Vanags

Hyvä arkkipiispa

Englannin kirkon Euroopan kattavan hiippakunnan Saksan ja Pohjois-Euroopan arkkidiakonina olen juuri palannut Pohjoismaiden ja Baltian rovastikuntakokouksesta, joka tänä vuonna pidettiin Oslossa. Kokouksen jäseninä ovat alueen papiston lisäksi vaaleilla valitut maallikkoedustajat jokaisesta seurakunnasta.
Kokouksessa päätettiin yksimielisesti hyväksyä seuraava ehdotus:

Tämä rovastikuntakokous vahvistaa vuoden 2006 hiippakuntakokouksessa hyväksytyn esityksen, joka puolestaan yhtyi anglikaanisten kirkkojen johtavien arkkipiispojen Dromantinen kokouksen julkilausumaan, että ”keskustellessamme ja arvioidessamme tiettyjen käyttäytymismallien hyväksyttävyyttä sitoudumme edelleen varauksettomasti antamaan homoseksuaalisille henkilöille pastoraalista tukea ja apua. Tuomitsemme jyrkästi kaiken syyllistämisen ja väheksynnän, joka kohdistuu ihmisiin, joiden kiintymys sattuu suuntautumaan samaan sukupuoleen. Me vakuutamme homoseksuaalisille henkilöille, että he ovat Jumalan lapsia, hänen rakastamiaan ja arvostamiaan, ja että he ansaitsevat parasta pastoraalista huolenpitoa ja ystävyyttä, mitä voimme antaa”. Rovastikuntakokouksemme myös pyytää, että arkkidiakoni Mark Oakley laatii ja allekirjoittaa rovastikuntakokouksen puolesta Latvian arkkipiispalle ja muille vastaanottajille avoimen kirjeen, jossa todetaan sama suhtautuminen ja ilmaistaan tuki pastori Juris Calitikselle, tämän rovastikuntakokouksen jäsenelle.

Rovastikuntakokous on erittäin huolissaan tapahtumista, jotka varjostivat Pyhän Maria Magdaleenan juhlapäivän jumalanpalvelusta 22.7.2006 Pyhän Vapahtajan kirkossa Riiassa. Tällä jumalanpalveluksella oli hiippakunnan piispan Geoffrey Rowellin varaukseton tuki. Kuten tiedätte tuolle päivälle oli alun perin suunniteltu Gay Pride –marssi kaupungin läpi. Tästä syystä jumalanpalveluksessa oli läsnä seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvia, laaja joukko vierailijoita, Pyhän Vapahtajan seurakuntaneuvoston jäseniä ja ekumeenisia vieraita. Poliisille oli tiedotettu jumalanpalveluksesta, vaikkakin edellisen vuoden tapahtumat olisivat varmasti olleet riittäviä poliisin valppaana oloon tänä vuonna.
Jumalanpalveluksen loputtua, kun seurakunnan pappi oli poistumassa kirkosta seurakuntalaisten kanssa, heidän kimppuunsa kävi herjaavasti ja väkivaltaisesti käyttäytyvä ryhmä, jolla oli mukanaan ihmisen ulostetta ja kananmunia. Tämä pelottava ja uhkaava hyökkäys papistoa ja ihmisiä ja Pyhän Vapahtajan kirkkoa vastaan oli mahdollista vain, koska paikalla ei ollut poliisia. Poliisin saapuminen kesti noin seitsemän minuuttia. Tämä on merkillepantavaa verrattuna poliisin ammattitaitoiseen toimintaan kirkon edustalla edellisvuonna ja aiheuttaa erittäin vakavaa huolta meille ja anglikaaniselle yhteisölle, koska poliisin tämänvuotinen toiminta asetti kunnolliset ihmiset ja meidän kirkkorakennuksemme vakavaan vaaraan. Muita samanlaisia hyökkäyksiä tehtiin Riiassa myöhemmin samana päivänä.

Minä tiedän, että te olette tietoisia, että Latvian perustuslaki nojaa ihmisoikeuksiin, joihin kuuluvat myös oikeudet ilmaista mielipiteensä ja kokoontua ja että näitä oikeuksia tulee noudattaa ilman erottelua tai rajoituksia. Yhdessä monien kristittyjen ja hyvää tahtovien ihmisten kanssa toivomme, että he, jotka kieltävät nämä oikeudet tuodaan oikeuden eteen vastaamaan teoistaan Latvian lakien mukaan. Mielestämme tämä on erittäin tärkeää, koska saamiemme tietojen mukaan 22.7. tapahtunut mielenilmaus ei ollut spontaani vaan esimerkki sellaisen aktiivisen ryhmän käyttäytymisestä, jonka toimintatapoihin kuuluu pelottelu ja väkivallalla uhkaaminen. Euroopan historia tuntee hyvin tällaiset taktiikat ja niiden seuraukset. Kristuksen ruumiin häpäisee se, että jotkut mielenosoittajista viittaavat itseensä kristittyinä.
Lisäksi olemme järkyttyneitä nähtyämme levityksessä olevaa mautonta ja pahansuopaa kirjallista tuotantoa, jossa on tekstejä kirkollisilta johtajilta, joissa he antavat hyväksyntänsä väkivaltaan seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan. Anglikaanisessa yhteisössä on tunnetusti erilaisia näkemyksiä homoseksuaalisuuden moraalisesta sopivuudesta ja meidän rovastikuntakokouksemme ei ole poikkeus. Kuitenkin kristittyinä olemme yksimielisiä uskossamme, että kenen tahansa ihmisen rankaiseminen tai väheksyminen ovat tekoja, jotka pitää asettaa kyseenalaiseksi ja niitä pitää vastustaa Jeesuksen Kristuksen nimessä. Suruksemme olemme järkyttyneitä, että Latvian kirkot ovat olleet hiljaa näistä väkivaltaisista tapahtumista. Tämän vuoksi kannustamme teitä harjoittamaan johtajuuttanne puhumalla tällaisia väkivaltaisia ennakkoluuloja vastaan. Teidän viestinne tulee olemaan rohkaisu latvialaiselle yhteiskunnalla kasvaa täyteen demokratiaan ja oikeuksiin joita Latvian jäsenyys Euroopan Unionissa vaatii.

Juris Calitis on meidän papistomme ja rovastikuntamme arvostettu jäsen. Hänen huolensa on ollut ja on edelleen Kristuksen hengessä tukea ja suojella kaikkia vähemmistöjä ja ylenkatsottuja. Hänen työnsä ikääntyneiden ja kodittomien hyväksi Pyhän Vapahtajan anglikaanisessa seurakunnassa sekä työ lasten ja suojaa tarvitsevien pakolaisten hyväksi selvästi osoittaa tämän hengen. Tämä kristillinen palvelutyö muistuttaa meitä, Jurisin kollegoja, että ei ole tarpeeksi vain myötäelää vaan myös toimia epäoikeudenmukaisuuden uhrien puolesta. Tämän vuoksi uskomme, että Jurisin työ on tärkeää kirkolle ja sille kaupungille ja maalle, jossa hän on etuoiketettu työskentelemään ja me tuemme häntä koko sydämestämme. Toivomme, että ensi vuonna rovastikuntakokouksemme kokoontuu Latviaan tämän tuen merkkinä.
Viimeaikaisten tapahtumien valossa on myös selvästi todettava vakava huolemme Jurisin, Pyhän Vapahtajan anglikaanisen seurakunnan ja sen kirkkorakennuksen puolesta. Toivomme teidän tekevän kaiken mahdollisen vallassanne olevan heidän turvallisuutensa takaamiseksi.

Tämä kirje on lähetetty vakuutuksella, että me rukoilemme teidän ja niiden ihmisten puolesta, joita palvelette.

Ystävällisesti,

The Venerable Mark Oakley,
Pohjoismaiden ja Baltian anglikaanisen rovastikuntakokouksen puolesta.

Kääntänyt Tuomas Mäkipää, Anglikaaninen kirkko Suomessa, saman rovastikuntakokouksen jäsen