Tidningen Uusimaa ställde några frågor till de förtroendevalda i Borgå. Svaren publiceras enligt uppgift i dagens (16.10.09) nummer. Jag valde att besvara två av frågorna:
1) Av Borgå stads nuvarande arbetstagare uppnår 375 pensionsålder till år 2013. I stadens ekonomiplan bibehålls dock personalens antal unde de närmaste åren Borde Borgå följa konsultens förslag och sträva efter inbesparingar genom denna naturliga minskning?
Svar: Om vi kommer till att en minskning av personalen ger önskade inbesparingar, utan att utgifterna ökar på annat håll, är det naturligtvis önskvärt att denna minskning kan ske utan att någon sägs upp. Huruvida detta är möjligt återstår att se.
2) Konsulten stöder en storlekens ekonomi (fortsatt gallring av skolnätet, förstoring av enheterna för social- och hälsovård, administrativa och verksamhetsmässiga hopslagningar). Hur är det med dig?
Svar: Vissa inbesparingar kan vi säkert uppnå genom att effektivera förvaltningen och sträva efter att eliminera överlappande funktioner.
I princip är jag dock emot att slå ihop små enheter till större bara med ekonomiska motiv.
För det första tror jag inte att inbesparingarna helhetsmässigt i längden är så stora som man hoppas.
För det andra har mindre enheter en hel del som talar för dem vad gäller intimitet, mänsklighet och – för att tala EU-slang – subsidiaritet.
För det tredje, om skolnätet, för att ta det som exempel, i sin nuvarande form är tänkt för en annan befolkningsstruktur än den nuvarande, innebär det inte att vi skall dra in skolor, utan eventuellt flytta dem för att bibehålla en levande landsbygd. Här borde också ingå t.ex. en större villighet att bevilja byggnadstillstånd för boende och företagande på glesbygden, så att vi inte koncentrerar all service och all bebyggelse till befolkningscentra.
1) Porvoon nykyhenkilöstöstä 375 saavuttaa eläkeiän 2013 mennessä. Kaupungin taloussuunnitelmassa henkilöstömäärä pysyy kuitenkin lähivuodet nykyisellään. Pitäisikö Porvoon noudattaa konsultin esitystä ja hakea säästöjä tällä luonnollisella poistumalla?
Vastaus: Mikäli tulemme siihen että henkilökunnan vähentäminen antaa toivottuja säästöjä ilman menöjen lisäyksiä muualla, om tietenkin toivottavaa että tämä vähentäminen tapahtuu ilman irtisanomisia. Mikäli tämä on mahdollista jää nähtäväksi.
2) Konsultti kannattaa suuruuden ekonomiaa (kouluverkon jatkokarsinta, sosiaali- ja terveysyksiköiden suurentaminen, hallinnollinen ja toiminnallinen yhdistäminen) Entä sinä?
Vastaus: Joitain säästöjä voidaan varmaankin tehdä hallintoa tehostamalla ja pyrkimällä karsimaan päällekkäisyyksiä.
Vastustan kuitenkin periaatteessa pienten yksiköiden yhdistämisiä vain taloudellisin motiivein.
Ensinnäkin en usko että kokonaissäästöt pitkällä aikavälillä ovat niin suuret kuin toivotaan.
Toiseksi on paljon mikä puhuu pienten yksiköiden puolesta: läheisyys, inhimillisyys, ja – EU-slangia puhuakseni – subsidiariteetti.
Kolmanneksi, jos kouluverkko, käyttääkseni sitä esimerkkinä, nykyisellään on ajateltu mennyttä asukasrakennetta varten, se ei tarkoita että meidän pitäisi lakkauttaa kouluja, vaan mahdollisesti siirtää niitä pelastaaksemme elävän maaseudun. Tähän pitäisi myös sisältyä esim. suurempi halukkuus myöntää rakennuslupia haja-asutusalueiden asumista ja yrittämistä varten, jottemme keskitä kaikkia palveluja ja kaiken asutuksen asutuskeskuksiin.
1) Av Borgå stads nuvarande arbetstagare uppnår 375 pensionsålder till år 2013. I stadens ekonomiplan bibehålls dock personalens antal unde de närmaste åren Borde Borgå följa konsultens förslag och sträva efter inbesparingar genom denna naturliga minskning?
Svar: Om vi kommer till att en minskning av personalen ger önskade inbesparingar, utan att utgifterna ökar på annat håll, är det naturligtvis önskvärt att denna minskning kan ske utan att någon sägs upp. Huruvida detta är möjligt återstår att se.
2) Konsulten stöder en storlekens ekonomi (fortsatt gallring av skolnätet, förstoring av enheterna för social- och hälsovård, administrativa och verksamhetsmässiga hopslagningar). Hur är det med dig?
Svar: Vissa inbesparingar kan vi säkert uppnå genom att effektivera förvaltningen och sträva efter att eliminera överlappande funktioner.
I princip är jag dock emot att slå ihop små enheter till större bara med ekonomiska motiv.
För det första tror jag inte att inbesparingarna helhetsmässigt i längden är så stora som man hoppas.
För det andra har mindre enheter en hel del som talar för dem vad gäller intimitet, mänsklighet och – för att tala EU-slang – subsidiaritet.
För det tredje, om skolnätet, för att ta det som exempel, i sin nuvarande form är tänkt för en annan befolkningsstruktur än den nuvarande, innebär det inte att vi skall dra in skolor, utan eventuellt flytta dem för att bibehålla en levande landsbygd. Här borde också ingå t.ex. en större villighet att bevilja byggnadstillstånd för boende och företagande på glesbygden, så att vi inte koncentrerar all service och all bebyggelse till befolkningscentra.
***Uusimaa-lehti esitti muutaman kysymyksen Porvoon luottamushenkilöille. Vastaukset julkaistaan lehden tämänpäiväisessä (16.10.09) numerossa. Vastasin kahteen kysymykseen:
1) Porvoon nykyhenkilöstöstä 375 saavuttaa eläkeiän 2013 mennessä. Kaupungin taloussuunnitelmassa henkilöstömäärä pysyy kuitenkin lähivuodet nykyisellään. Pitäisikö Porvoon noudattaa konsultin esitystä ja hakea säästöjä tällä luonnollisella poistumalla?
Vastaus: Mikäli tulemme siihen että henkilökunnan vähentäminen antaa toivottuja säästöjä ilman menöjen lisäyksiä muualla, om tietenkin toivottavaa että tämä vähentäminen tapahtuu ilman irtisanomisia. Mikäli tämä on mahdollista jää nähtäväksi.
2) Konsultti kannattaa suuruuden ekonomiaa (kouluverkon jatkokarsinta, sosiaali- ja terveysyksiköiden suurentaminen, hallinnollinen ja toiminnallinen yhdistäminen) Entä sinä?
Vastaus: Joitain säästöjä voidaan varmaankin tehdä hallintoa tehostamalla ja pyrkimällä karsimaan päällekkäisyyksiä.
Vastustan kuitenkin periaatteessa pienten yksiköiden yhdistämisiä vain taloudellisin motiivein.
Ensinnäkin en usko että kokonaissäästöt pitkällä aikavälillä ovat niin suuret kuin toivotaan.
Toiseksi on paljon mikä puhuu pienten yksiköiden puolesta: läheisyys, inhimillisyys, ja – EU-slangia puhuakseni – subsidiariteetti.
Kolmanneksi, jos kouluverkko, käyttääkseni sitä esimerkkinä, nykyisellään on ajateltu mennyttä asukasrakennetta varten, se ei tarkoita että meidän pitäisi lakkauttaa kouluja, vaan mahdollisesti siirtää niitä pelastaaksemme elävän maaseudun. Tähän pitäisi myös sisältyä esim. suurempi halukkuus myöntää rakennuslupia haja-asutusalueiden asumista ja yrittämistä varten, jottemme keskitä kaikkia palveluja ja kaiken asutuksen asutuskeskuksiin.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar